Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF päättivät antaa tällä kertaa palkinnon ihmisten sijaan teknologialle. ABB lahjoittaa koko summan John Nurmisen Säätiölle Itämeren ja sen perinnön pelastamiseksi.
Suomalaisen insinöörityöpalkinnon 2021 voittaa ABB:n Azipod-ruoripotkurijärjestelmä. Koska Azipod-järjestelmän kehittämiseen ovat vaikuttaneet niin monet insinöörit, Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF päättivät osoittaa palkinnon ihmisten sijaan teknologialle.
– TEK ja TFiF haluavat kunnioittaa kaikkia Azipod-järjestelmän kehittämiseen osallistuneita. Siksi osoitamme palkinnon kaikille upeille insinööreille teknologian takana, palkintoa koordinoiva Jussi-Pekka Teini sanoo. Hän on TEKin kestävän teknologiayhteiskunnan asiantuntija.
Palkinto on vuosittain jaettava tunnustus huomattavasta insinööri- tai arkkitehtityöstä. Palkinnon arvo on 30 000 euroa. TEK päätti myöntää palkintorahat teknologian omistavalle ABB Marine & Ports -divisioonalle, joka puolestaan päätti lahjoittaa koko summan John Nurmisen Säätiölle Itämeren ja sen perinnön pelastamiseksi.
Suomalaisinnovaatio säästää polttoainetta ja ympäristöä
Tähän mennessä ABB on myynyt yli 700 Azipod-yksikköä yli 300 alukseen. Azipod-järjestelmä on käytössä 25 erilaisessa laivatyypissä ympäri maailmaa, huvijahdeista megaristeilijöihin. Azipod-järjestelmä liikuttaa esimerkiksi Suomenlinnan II-lauttaa ja maailman suurinta risteilijää, Royal Caribbeanin Wonder of the Seas -alusta.
Azipod on sähköinen propulsiojärjestelmä eli se tuottaa työntövoiman sähköllä. Alukset, joihin sähköinen voimansiirto sopii (esimerkiksi monet matkustajaristeilijät) tai jotka tarvitsevat suurta vääntömomenttia myös pienillä akselin pyörimisnopeuksilla (esimerkiksi jäissä kulkevat alukset) hyötyvät Azipod-järjestelmästä.
- vähentää polttoaineen kulutusta: esimerkiksi risteilyalus, jossa on Azipod-potkurijärjestelmä, kuluttaa keskimäärin noin kymmenen prosenttia vähemmän polttoainetta kuin perinteisellä akselilinjalla ja peräsimellä varustettu alus,
- vähentää päästöjä: ABB:n laskelmien mukaan Azipod-järjestelmä vähentää vuodessa noin miljoona tonnia meriliikenteen päästöjä verrattuna perinteisiin akselilinjaratkaisuihin,
- säästää tilaa laivan sisältä, koska sähkömoottori sijaitsee potkurin yhteydessä laivan ulkopuolella,
- parantaa matkustajamukavuutta: Azipod-järjestelmä vähentää moottorin ja työntövoiman aiheuttamaa värähtelyä laivan rungossa, jolloin laivan kulku on matkustajille miellyttävämpää,
- auttaa jäänmurtajaa liikkumaan ketterästi, jopa parimetrisessä jäässä,
- helpottaa laivan ohjattavuutta: 360 astetta kääntyvä Azipod-yksikkö helpottaa liikkumista esimerkiksi satama-alueella ja mahdollistaa laivan ohjaamisen jarrutuksen aikana.
Sähköpropulsion kannalta ei ole väliä, millä keinoin energia tuotetaan.
– Kunhan löydämme parhaan tavan tuottaa vihreää sähköä, sitä voi käyttää Azipod-propulsiossa, arvioi ABB Marine & Portsin propulsioyksikön teknologiajohtaja Jukka Varis.
Reilut 30 vuotta insinööriosaamista
Azipod-järjestelmän kehittäminen alkoi 1980-luvun lopussa julkisen sektorin, telakan ja laitetoimittajan yhteistyönä. Merenkulkuhallitus, Strömberg ja Wärtsilä Meriteollisuuden Helsingin telakka alkoivat kehittää jäänmurtajaa, joka olisi entistä tehokkaampi ja ketterämpi.
Pilottiprojektin tuloksena syntyi uudenlainen sähköinen ruoripotkurilaite, Azipod. Pilottiprojektin aikana Strömberg yhdistyi ABB:hen 1988. Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin jälkeen 1989 Masa-Yards jatkoi potkurihankkeen jatkokehitystä ja tuotteistamista telakan osalta.
– Azipod-järjestelmä syntyi selvään tarpeeseen. Aluksi tarve tunnistettiin jäissä kulkevissa laivoissa, mutta myöhemmin samat ketteryysvaatimukset tulivat kysymykseen myös risteilijöissä. Me pystyimme soveltamaan jäänmurtajista saamaamme osaamista risteilijöihin, muistelee Aker Arcticin laiteliiketoimintajohtaja Kari Laukia. Hän vastasi 1990-luvulla telakan osalta Azipod-järjestelmän teknisestä kehityksestä ja suunnittelusta Masa-Yardsilla ja ABB:lla.
Lähde: STT Info
LUE MYÖS TÄMÄ:
OP Ryhmästä haettujen sijoitusasuntolainojen suuruus on kasvanut kymmenessä vuodessa 30 prosenttia, ja hakemusten määrä on moninkertaistunut. Tänä vuonna naiset ja miehet ovat ensimmäistä kertaa hakeneet yhtä suuria sijoitusasuntolainoja
Uutisia kryptovaluutoista löydät myös www.kryptopankki.com verkkosivustolta.
Muuta luettavaa muualta
Kryptovaluutta muuttaa maksuliikennettä
Kryptovaluutta on digitaalinen valuutta, joka käyttää vahvaa salausta turvallisuuden takaamiseksi. Kryptovaluutat, kuten Bitcoin ja Ethereum, ovat muuttaneet maksuliikennettä merkittävästi viime vuosina. Ne tarjoavat nopeita ja edullisia tapoja lähettää rahaa ympäri maailmaa ilman perinteisten pankkien välitystä. Kryptovaluutan käyttö on edelleen suhteellisen uutta, mutta sen suosio kasvaa jatkuvasti ja sillä on potentiaalia mullistaa maksuliikenne tulevaisuudessa.
Kuusen tuholaiset uhkaavat metsiä
Suomessa kuusen tuholaiset ovat merkittävä uhka metsien terveydelle ja taloudellisuudelle. Esimerkiksi kuusen runkokuoriaisista ja kuusenjuurikäävästä on tullut vakavia ongelmia metsänomistajille ja metsäteollisuudelle. Näiden tuholaislajien leviäminen on myös lisääntynyt ilmastonmuutoksen myötä. On tärkeää tunnistaa ja torjua näitä tuholaisia, jotta voidaan säilyttää metsien ekosysteemi ja taloudellinen merkitys.
Mielenkiintoisia aiheita muualta:
Affiliate markkinointi
Professional Esports
Lohjan kuntavaalit
Nettibingo
Talviloma Helsinki
Internet historia
Sijoitusasuntolaina
Sijoitusasunto
Edullinen aurinkopaneeli
Aurinkopaneeli hinta
Samsung 8K TV
Tilaa netistä